Hyppää sisältöön
Kokkolan Vanhakaupunki Neristanin pastellinsävyiset talot seisovat kadulla vieretysten. Neristanin kesä on puhkeamassa kukkaan, puiden lehdet ovat juuri vihertyneet ja aurinko luo varjoja vanhoihin rakennuksiin.

Neristan

Olemme nyt keskellä Kokkolan vanhakaupunki Neristania, joka on yksi Suomen arvokkaimpia ja parhaiten säilyneitä historiallisia puukaupunkialueita. Kaupunki tuhoutui tulipalossa vuonna 1664, jonka jälkeen kaupunki sai säännöllisen ruutuasemakaavan. Sen laati maanmittari Johan Persson Gädda vuonna 1665 renessanssin kaupunki-ihanteen mukaisesti. Talot rakennettiin kadun suuntaisesti ja ainoastaan asuintalot sijoitettiin katujen varrelle. Talous- ja ulkorakennukset sijoitettiin tontin perälle. Useiden tulipalojen seurauksena valtaosa Neristanin säilyneistä rakennuksista on 1800-luvulta.

Aikojen kuluessa kaupunki jaettiin puhekielessä Neristaniin ja Oppistaniin, ala- ja yläkaupunkiin. Oppistanissa asuivat kaupungin varakkaimmat kauppiaat ja laivanvarustajat ja siellä sijaitsivat kaupungin hienoimmat talot sekä julkiset rakennukset. Neristan oli käsityöläisten ja merenkävijöiden asuinaluetta ja siellä talot olivat vaatimattomampia. Merimiestalot ovat 1800-luvun alkupuolelta ja ne edustavat Neristanin vaatimattomimpia asuinrakennuksia. Niitä kutsuttiin leikkisästi myös kapanmitoiksi.

Vuonna 1830, kun Kokkolan kauppalaivaston lästimäärä (laivojen kantavuus) oli maan suurin, kaupungissa asui 35 laivuria ja noin 300 merimiestä. Asukkaita kaupungissa oli noin 2400.

1960-luvulla Neristanin tulevaisuus oli uhattuna, kun suunnitelmissa oli hävittää vanhat puutalot ja korvata ne uudenaikaisilla kerrostaloilla. Alueen kulttuurihistoriallinen arvo oivallettiin 1970-luvulla ja Neristan sai suojelukaavan 1980-luvulla. Tänään Neristan on suosittu asuinalue, jonka perinteitä vaalitaan vanhaa puukaupunkiarkkitehtuuria ja kirvesmiestaitoa kunnioittaen.

Aivan kaupungin ytimestä (kohteen Renlundin koulun lähettyviltä, kts. karttaosio) löytyy myös toinen vaikuttava puutaloalue, Mäntykangas, jonka rakennuskanta on pääosin 1920-luvulta. Ainutlaatuiseksi alueen tekee sen asemakaava, joka pohjautuu puutarhakaupunki-ideologiaan. Aluetta tarkastellessa huomaa puutarhakaupungin erikoisominaisuuksia: pieniä, epäsymmetrisiä aukioita, vihervyöhykkeitä ja kaarevia katuja. Kauniista vanhoista taloista kiinnostuneiden kannattaa suunnata myös Sannanrannalle. Se on Suomen vanhimpia ja suurimpia huvila-alueita ja yhtenäinen esimerkki 1800-luvulla alkaneesta huvilakulttuurista. Suurimmat huvilat ovat kaksikerroksisia, runsain leikkauksin ja listoin koristeltuja.