Hyppää sisältöön
K.H.Renlundin museo Pitkäsillankadulta. Talon yläkerran ns. vihreässä huoneessa on kauppias Renlundin lahjoittamia huonekaluja ja arvokkaita tauluja ripustettuina vihreäksi maalatulle seinälle.

Museot ja muut kohteet

Kokkolan monet museot kertovat maanviljelyksestä, kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä eläneen pikkukylän kasvusta laivanrakennuksen, tervanpolton ja kaupan avulla kansainväliseksi merikaupungiksi, johon syntyi oma kaupunkiporvaristo.

  • K. H. Renlundin museo – alueellinen vastuumuseo

    Kaupunkiytimessä sijaitseva K.H.Renlundin museo tarjoaa taiteen ja kaupunkihistorian elämyksiä. Avoinna ti-su, vapaa pääsy.

  • Fredrik ja Anna Draken koti

    Sisarukset Helmer ja Märta Drake lahjoittivat testamentissaan kotitalonsa irtaimistoineen Kokkolan kaupungille vuonna 1997. Talo on kotimuseo Neristanissa, jossa sama käsityöläisperhe on asunut neljän sukupolven ajan. Irtaimistossa on mm yli 3000 teoksen kirjasto.

  • Kieppi – Kokkolan luonnontieteellinen museo

    Luontokokoelma, mineraalikokoelma ja perhoskokoelma täynnä luonnon ihmeitä. Kieppi sijaitsee aivan kaupungin keskustassa museokorttelissa.

  • Kaarlelan kotiseutumuseo

    Kirkonmäen kaupunginosassa sijaitseva Kaarlelan kotiseutumuseo edustaa paikallista 1800-luvun talonpoikaiskulttuuria. Kotiseutumuseon pihapiirissä voi aistia pysähtyneen 1800-luvun tunnelman.

  • Lohtajan kotiseutumuseo

    Lohtajan kotiseutumuseo sijaitsee Lohtajan kirkonmäellä. Kotiseutumuseossa on monipuolinen esinekokoelma, joka kattaa toista tuhatta paikalliseen historiaan liittyvää esinettä. Vanhimpien löytöjen arvioidaan olevan peräisin 1600-luvulta ja yksi erikoisimpia esineitä on eteisessä oleva uhriarkku.

  • Kälviän kotiseutumuseo

    Museo on punaiseksi maalattu pohjalaistyyppinen hirsitalo. Alakerta edustaa keskipohjalaista talonpoikaistaloa sisustuksineen, yläkerrassa eri alojen museoesineistöä.

  • Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo

    Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo on kaikenikäisille mielenkiintoinen retkikohde. Tutustu laajaan museokylään ja sen kotieläimiin sekä lukuisiin näyttelyihin ja työnäytöksiin. Poikkea kahville tunnelmalliseen maalaistaloon ja tutustu monipuoliseen lahjapuotiin.

  • Veikko Vionojan kesäkoti

    Nykyisin Taide Vionojana tunnettu paikka sai alkunsa 1970-luvun alkupuolella, kun taidemaalari, professori Vionoja siirrätti rakennusmestariveljensä Toivo Laineen kanssa Korpela-nimisen pohjalaistalon Perhosta Ullavaan, Haapalan kylään.

  • Öjan kalastusmuseo

    Långön kalastajakylän vieressä sijaitsevan museoalueen ranta on ollut jo muinoin yleinen venesatama. Useiden venevajojen, savusaunan, Alinan tuvan sekä rysä- ja suola-aitan ympäristö ja esineistö antavat mahdollisuuden tarkkailla kalastuksen historiaa.

  • Ohtakarin kalastusmuseo

    Ohtakarin kalastajakylä kokonaisuutena muodostaa museoalueen. Saarella on tiheään rakennettu punaisten kalastajamökkien ja harmaiden piharakennusten idyllinen ryhmä.

  • Kokkolan palomuseo

    Kokkolan palomuseo ylläpitää ja esittelee Kokkolan seudun palokuntien historiaa. Kokoelma on monipuolinen ja esillepano on selkeä ja viimeistelty.

  • Halkokarin kahakka

    Krimin sodan aikana Englannin laivasto tuhosi Pohjanmaan rannikkokaupunkien satama- ja varastoalueita sekä telakoita. Kokkolassa puolustauduttiin raatimies Anders Donnerin aloitteesta. Kesäkuussa 1854 käydyssä Halkokarin kahakassa englantilainen maihinnousuvene jäi kiinni vedessä olleeseen laivanhylkyyn ja joutui puolustajien haltuun.

  • Suntin venevajat

    Suntin venevajat jatkoivat vanhojen rantamakasiinien perinnettä, mutta maankohoamisen vuoksi ne oli rakennettava lähemmäs merta. Nykyiset venevajat on pääosin rakennettu vuosina 1883-1950.

  • Harrinniemen linjaloisto

    Tunnetummalta nimeltään Harrbådan majakka rakennettiin hiekkaiselle niemenkärjelle vuonna 1953.  Nykyään loisto toimii lähinnä maamerkkinä.

  • Kruununvoudintalo

    Hakalahden Kruununvoudintalo rakennettiin nykyiselle paikalleen 1700-luvun lopussa ja peruskorjattiin 1990-luvulla. Tontilla on kuitenkin ollut asutusta jo 1500-luvun puolessa välissä, jolloin tila sai nimen Hakalax.